Ammattiäly

Käyttöliittymäkehittäjä

Keskeiset tiedot

Käyttöliittymäkehittäjät toteuttavat, koodaavat, dokumentoivat ja ylläpitävät ohjelmistojärjestelmän rajapintaa käyttämällä front-end-kehitysteknologiaa.

Työmarkkinat
Enemmän hakijoita kuin paikkoja maassa Suomi ja 3 muuta maata
ELA/EURES 2025
Toimiala
Taiteet, viihde ja suunnittelu
Koulutus
Alempi korkeakoulututkinto
41%
Resilienssi Pisteet · 2026 (Mitä korkeampi, sen parempi)
Alempi korkeakoulututkinto 48% Tekoälyvaikutus · 2026
Työmarkkinat

Missä tästä ammatista on pulaa

Raportoidut työvoimapulat ja -ylitarjonnat vuosittain. Julkaistaan ammattiryhmille, ei yksittäisille ammattinimikkeille.

Luvut kattavat ryhmän Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat — 75 ammattia, tämä mukaan lukien.

13/17 pulaa2025Kaikki 30 kasvaa3.7Mavautuvia vuoteen 2035

Pulaa: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Irlanti ja 9 muuta.

Pisin yhtäjaksoinen pula: Tšekki, 4 vuotta.

Valitse alue kartalta nähdäksesi sen luvut.

Tietoa lähteestä›

Lähde: ELA/EURES työvoimapulat ja -ylitarjonnat. Tiedot julkaistaan ammattiryhmätasolla ja kattavat Euroopan. Julkaisujen liitteiden rakenne ja maakattavuus vaihtelevat, joten vuosien välinen muutos ei aina tarkoita työmarkkinoiden muuttumista. Harmaat maat eivät ole raportoineet, mikä ei ole sama asia kuin tasapaino.

Mitä nämä sanat tarkoittavat

Neljä asiaa, joista tämä osio kertoo

Raportoitu kysyntä
Raportoitu kysyntä kertoo, ilmoittavatko työnantajat tarvitsevansa tähän työhön työntekijöitä — kyse on kansallisen viranomaisen tai EU-elimen julkaisemasta arviosta, ei lukumäärästä.
Mihin suuntaan
Mihin suuntaan työ tässä ammatissa kehittyy tulevina vuosina, ilmenee virallisesta ennusteesta.
Avautuvia paikkoja
Avautuvia paikkoja syntyy arviolta kasvun ja työstä poistuvien ihmisten vuoksi.
Tyypillinen palkka
Tyypillinen palkka kertoo, kuinka paljon tässä työssä yleensä ansaitaan siellä, missä lähde julkaisee tiedon. Tyhjä kohta ei tarkoita palkattomuutta, vaan sitä, ettei kukaan julkaise tietoa kyseisestä paikasta.

Mittari jätetään pois, jos kukaan ei julkaise sitä kyseisestä paikasta, eikä sitä näytetä nollana.

Mihin suuntaan markkinat kallistuvat sinun eduksesi

Sinun eduksesi
Avoimia paikkoja on enemmän kuin hakijoita — työnantajat kilpailevat tekijöistä.
Tasapainossa
Avoimia paikkoja ja hakijoita on suunnilleen yhtä paljon.
Kilpailtu
Hakijoita on enemmän kuin avoimia paikkoja — varaudu kilpailuun.
Ristiriitaista tietoa
Lähteet ovat eri mieltä, tai samasta ammattiryhmästä on pulaa yhtäällä ja ylitarjontaa toisaalla.

Jokainen lähde johtaa yhteen näistä neljästä, joten opittavana on yksi yhteinen sanasto. Ero on taustalla olevissa todisteissa, jotka esitetään jokaisen arvion alla — mitattu avautuvien paikkojen ja työnhakijoiden suhde tai kansallisen viranomaisen julkaisema arvio.

Miten tämä työ vertautuu muihin saman maan töihin

Vahva
Vahvimpia ammatteja maassa that country
Hyvä
Vahvempi kuin useimmat ammatit maassa that country
Vaihteleva
Tavanomainen maassa that country
Heikko
Heikompi kuin useimmat ammatit maassa that country

Kyse on yhden maan sisäisestä sijoituksesta, ei pistemäärästä, jota voi verrata maiden välillä — kahden maan taustalla olevissa rekistereissä lasketaan eri ihmisiä, joten sama luku tarkoittaa eri maissa eri asioita. Siksi työ voi kuulua maan vahvimpiin ja silti näkyä muodossa Kilpailtu: se johtaa kokonaisuutena ahtailla työmarkkinoilla.

Mistä nämä tiedot ovat peräisin

Jokaisen luvun julkaisee kansallinen tilastovirasto, julkinen työvoimapalvelu tai EU-elin, ja jokaisessa kortissa ilmoitetaan lähde sekä sen kattama ajanjakso. Joissakin paikoissa tiedot lasketaan kuukausittain, toisissa ne arvioidaan kerran tai kahdesti vuodessa, joten kaksi samalla kartalla näkyvää aluetta voi kuvata eri ajankohtia — päivämäärä ilmoitetaan aina.

Mikään näistä tiedoista ei ennusta yhden ihmisen mahdollisuuksia. Ne kuvaavat työmarkkinoita.

Raportoitu kysyntä · Tyypillinen palkka · Mihin suuntaan (Suomi, Ruotsi, Viro, Norja, Tanska, Saksa)
Raportoitu kysyntä · Tyypillinen palkka · Mihin suuntaan
Raportoitu kysyntä Tyypillinen palkka Mihin suuntaan
Suomi Ylitarjontaa raportoitu ELA/EURES 2025 * 60 240 € 2024 +41,4% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Ruotsi Pulaa raportoitu ELA/EURES 2025 * — +45,1% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Viro Pulaa raportoitu ELA/EURES 2023 * — +60,8% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Norja Pulaa raportoitu ELA/EURES 2025 * 939 600 NOK 2026K2 +71,4% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Tanska Ylitarjontaa raportoitu ELA/EURES 2023 * — +51,8% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Saksa Pulaa raportoitu ELA/EURES 2025 * — +15,6% 2023–2035 · Cedefop 2026 *

* Julkaistaan ammattiryhmille, ei yksittäisille ammattinimikkeille.

Source: Statistics Finland, CC BY 4.0; annualised as 12 x monthly

Source: Statistics Norway (SSB), CC BY 4.0; changes made: annualised as 12 x monthly

Annatko uraohjausta opiskelijoille, asiakkaille tai työntekijöille? Hyödynnä tämän ammatin tietoja organisaatiossasi.

NexFuture™

Tulevaisuuden nakyma ammatille käyttöliittymäkehittäjä

The outlook for käyttöliittymäkehittäjä reflects a balanced mix of automation exposure and durable, human-led work.

Miten nämä pisteet on laskettu?

Resilienssipistemäärä (0–100) arvioi, kuinka hyvin tämä ammatti on rakenteellisesti suojattu automaatiolta ja tekoälyn häiriöiltä, tehtävätasoanalyysin perusteella. Korkeammat pisteet tarkoittavat enemmän inhimilliseen arviointiin perustuvia tehtäviä. Tekoälyvaikutus näyttää arvioidun prosenttiosuuden tehtävätunneista, joihin nykyiset tekoälykyvyt voisivat vaikuttaa. Nämä ovat mallipohjaisia rakenteellisia indikaattoreita, eivät ennusteita yksilökohtaisesta työn turvallisuudesta.

Kokeile tulevaisuutta
Miten käyttöliittymäkehittäjä voi muuttua tekoälyn yleistyessä?

Tämä rooli muuttuu todennäköisesti vähitellen, tekoälyn tukiessa valikoituja tehtäviä sen sijaan, että koko ammatti korvataan.

Merkittävän tehtävätason muutoksen arvioidaan tapahtuvan 13 vuodessa (noin vuonna 2039) valitun Odotettu-skenaarion mukaan.
~40%
Resilienssi
Automaatioriski
EXP~55%
Ihmisedge
MOAT~40%

Havainnollistava skenaario tehtävien automatisoitavuuden perusteella — ei ennuste. Arvot pyöristetään, mitä kauemmas katsotaan.

2026
2033
2044
Tekoälyn käyttöönottonopeus:

Mallipohjainen arvio. Käytä suunnittelun tukena, ei takeena.

Miten tekoäly voi muuttaa tätä roolia

Deterministinen, mallipohjainen tulkinta nykyisistä roolin signaaleista – ei lupaus korvaamisesta.

41% Ihmisvetoiset tehtävät

Mikä riippuu edelleen ihmisistä

Useimmat tämän roolin tehtävät ovat tekoälyavusteisia eikä puhtaasti ihmisvetoisia.

Inhimillinen etu Pysyaksesi edella tassa roolissa keskity taitoihin integroidun kehitysympäristön ohjelmisto ja kuvankäsittelyohjelmat. Naita inhimillisia taitoja tekoalylla on vaikein korvata seuraavan 20 vuoden aikana.
32% Avustettava

Missä tekoälystä voi tulla co-pilot

  • käyttää sovelluskohtaisia käyttöliittymiä
  • tulkita teknisiä tekstejä
  • suunnitella tietokonegrafiikkaa
48% Automatisoitava

Automaatiolle eniten altistuneet tehtävät

  • käyttää ohjelmistokirjastoja
Yksityiskohtainen analyysi

Elintoiminnot ja tekoälyvektorit

Tekoälyaltistusvektorit

0-100%
Tekoäly / koneoppiminen 32%

Altistus analyyttiselle tekoalyille, koneoppimismalleille ja ennustavalle analytiikalle

Generatiivinen tekoäly 3%

Altistus sisallontuotannolle, luoville kielimalleille ja generatiivisille tekoalyvalineille

Kognitiivinen ohjelmistoautomaatio 1%

Altistus tyonkulun automaatiolle, paatostukijarjestelmille ja prosessien digitalisoinnille

Robotiikka ja fyysinen automaatio 0%

Altistus fyysiselle automaatiolle, robotiikalle ja sensoriohjautuville tehtaville

Tekniset tiedot
Metodologia: NexFuture v3.0 Lähteet: O*NET® 30.3, ESCO v1.2.1 Päivitetty: loka 2026

NexFuture v3.0 arvioi automaatioaltistuksen suoraan ESCO:n keskeisistä taitoryhmistä, painotettuna taitojen massalla ja kalibroituna asiantuntija-ankkureihin. Pisteet ovat todennäköisyysarvioita, eivät takeita. Katso täydelliset tiedot NexFuture-metodologiajulkaisusta.

Mittaa altistumista automaatiolle. Se ei mittaa palkkaa, kysyntää eikä sitä, kuinka monta työpaikkaa lähelläsi on.

Päivä työssä

Mitä tässä roolissa yleensä tehdään

Taiteet, viihde ja suunnittelu

Päivä elämässä

Tyypillinen päivä käyttöliittymäkehittäjä-ammattilaisena

09
09:00 · Aamu
analysoida ohjelmiston teknisiä tietoja
Arvioida kehitettävän ohjelmistotuotteen tai järjestelmän spesifikaatioita määrittämällä toiminnalliset ja muut kuin toiminnalliset vaatimukset, rajoitukset ja mahdolliset käyttötapakokonaisuudet, jotka kuvaavat ohjelmiston ja sen käyttäjien välistä vuorovaikutusta.
10
10:30 · Myöhäinen aamu
kehittää ohjelmiston prototyyppi
Luoda ohjelmistosovelluksen ensimmäinen epätäydellinen tai alustava versio, jolla simuloidaan lopputuotteen tiettyjä ominaisuuksia.
12
12:00 · Keskipäivä
käyttää käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä
Käyttää suunnittelumenetelmiä, joissa tuotteen, palvelun tai prosessin loppukäyttäjien tarpeisiin, toiveisiin ja rajoituksiin kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa.
14
14:00 · Iltapäivä
käyttää ohjelmistokirjastoja
Hyödyntää koodien ja ohjelmistopakettien kokoelmia, jotka sisältävät usein käytettäviä rutiiniratkaisuja ja joilla autetaan ohjelmoijia yksinkertaistamaan työtään.
15
15:30 · Myöhäinen iltapäivä
käyttää ohjelmistosuunnittelun malleja
Hyödyntää uudelleenkäytettäviä ratkaisuja ja virallisia parhaita käytäntöjä tieto- ja viestintätekniikan kehittämistehtävissä, jotka liittyvät ohjelmistojen kehittämiseen ja suunnitteluun.
17
17:00 · Lopetus
käyttää sovelluskohtaisia käyttöliittymiä
Erityisesti sovellusta tai käyttötapausta koskevien käyttöliittymien käyttäminen.

Tehtäväjärjestys on havainnollistava. Yksittäiset päivät vaihtelevat.

Taidot ja tietämys

Mitä tämän työn tekemiseen tarvitaan

Tämän roolin edellyttämät taidot, tietämys ja työkalut — sekä siihen liittyvät ominaisuudet ja palkitsevat puolet.

Ydinosaaminen
suunnitella tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä tai sovelluksia
  • käyttää ohjelmistosuunnittelun malleja

    Hyödyntää uudelleenkäytettäviä ratkaisuja ja virallisia parhaita käytäntöjä tieto- ja viestintätekniikan kehittämistehtävissä, jotka liittyvät ohjelmistojen kehittämiseen ja suunnitteluun.

  • suunnitella käyttöliittymää

    Luoda sellaisia ohjelmistoja tai laitteiden komponentteja, jotka mahdollistavat ihmisten ja järjestelmien tai koneiden välisen vuorovaikutuksen, käyttäen asianmukaisia tekniikoita, kieliä ja välineitä, jotta järjestelmän tai koneen käyttöön liittyvää vuorovaikutusta voitaisiin virtaviivaistaa.

ohjelmoida tietokonejärjestelmiä
  • kehittää ohjelmiston prototyyppi

    Luoda ohjelmistosovelluksen ensimmäinen epätäydellinen tai alustava versio, jolla simuloidaan lopputuotteen tiettyjä ominaisuuksia.

  • analysoida ohjelmiston teknisiä tietoja

    Arvioida kehitettävän ohjelmistotuotteen tai järjestelmän spesifikaatioita määrittämällä toiminnalliset ja muut kuin toiminnalliset vaatimukset, rajoitukset ja mahdolliset käyttötapakokonaisuudet, jotka kuvaavat ohjelmiston ja sen käyttäjien välistä vuorovaikutusta.

luoda visuaalisia esillepanoja ja somistuksia
  • suunnitella tietokonegrafiikkaa

    Käyttää erilaisia visuaalisia tekniikoita graafisen materiaalin suunnittelemisessa. Yhdistää graafisia elementtejä konsepteihin ja ideoihin.

  • piirtää luonnoksia

    Luoda raakakuvia, joiden avulla voidaan luoda ja esitellä suunnittelukonsepteja.

työskennellä tietokoneiden kanssa
  • käyttää sovelluskohtaisia käyttöliittymiä

    Erityisesti sovellusta tai käyttötapausta koskevien käyttöliittymien käyttäminen.

suunnitella teollisia materiaaleja, järjestelmiä tai tuotteita
  • käyttää käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä

    Käyttää suunnittelumenetelmiä, joissa tuotteen, palvelun tai prosessin loppukäyttäjien tarpeisiin, toiveisiin ja rajoituksiin kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa.

tulkita teknisiä asiakirjoja ja kaavioita
  • tulkita teknisiä tekstejä

    Lukea ja ymmärtää teknisiä tekstejä, jotka antavat yleensä vaihe kerrallaan tietoa siitä, miten jokin tehtävä suoritetaan.

hallinnoida, koota ja tallentaa digitaalista tietoa
  • käyttää ohjelmistokirjastoja

    Hyödyntää koodien ja ohjelmistopakettien kokoelmia, jotka sisältävät usein käytettäviä rutiiniratkaisuja ja joilla autetaan ohjelmoijia yksinkertaistamaan työtään.

Tietämysalueet & Ohjelmistot ja teknologiat
Tietämysalueet
  • integroidun kehitysympäristön ohjelmisto

    Ohjelmistonkehittämistyökalujen valikoima, jonka avulla voidaan kirjoittaa ohjelmia, kuten laadintaohjelma, ohjelmankorjausohjelma, koodinmuokkausohjelma ja koodinkorostusohjelma, ja jotka on pakattu yhdenmukaiseen käyttöliittymään, kuten Visudio tai Ealesse.

  • kuvankäsittelyohjelmat

    Graafiset tieto- ja viestintätekniset välineet, joiden avulla voidaan muokata digitaalisesti ja koostaa grafiikkaa, kuten GIMP, Adobe Photoshop ja Adobe Illustrator, tai kehittää 2D-rasteri- ja 2D-vektorigrafiikkaa.

  • ohjelmiston käyttöliittymän suunnittelumallit

    Uudelleenkäytettävät ratkaisut ja viralliset parhaat käytännöt, joilla voidaan ratkaista yleiset käyttöliittymään liittyvät tehtävät ohjelmistojen kehittämisessä ja suunnittelussa.

  • verkko-ohjelmointi

    Ohjelmamalli, joka perustuu koodituksen (joka lisää kontekstin ja rakenteen tekstiin) ja muun verkko-ohjelmointikoodin, kuten AJAXin, Javascriptin ja PHP:n, yhdistämiseen, asianmukaisten toimien toteuttamiseksi ja sisällön visualisoimiseksi.

  • ABAP

    Ohjelmistokehityksen tekniikat ja periaatteet, kuten analyysi, algoritmit, koodaus, testaus ja ohjelmaparadigmojen kokoaminen ABAP-ohjelmointikielellä.

  • Adobe Illustrator

    Tietokoneohjelma Adobe Illustrator CC on graafinen tieto- ja viestintätekninen työkalu, jonka avulla voidaan digitaalisesti muokata ja koostaa grafiikkaa sekä 2D-rasterin että 2D-vektorigrafiikan tuottamiseksi. Sen on kehittänyt ohjelmistoyritys Adobe.

  • Adobe Photoshop

    Adobe PhotoShop-tietokoneohjelma on graafinen tieto- ja viestintätekninen työkalu 2D-rasterin tai 2D-vektorigrafiikan digitaaliseen muokkaamiseen ja laatimiseen. Sen on kehittänyt ohjelmistoyritys Adobe.

  • AJAX

    Ohjelmistokehityksen tekniikat ja periaatteet, kuten analyysi, algoritmit, koodaus, testaus ja ohjelmointiparadigmojen laatiminen AJAX-tekniikoilla.

  • Ajax Framework

    Ajaxin ohjelmistokehitysympäristöt, joissa on erityisiä ominaisuuksia ja komponentteja, jotka tukevat ja ohjaavat verkkosovellusten kehittämistä.

Poikkialaiset taidot
  • tietokoneohjelmointi
  • tyylitiedostokielet
  • World Wide Web Consortiumin standardit
Ohjelmistot ja teknologiat
Structured query language SQLAdobe IllustratorAdobe InDesignSASPythonRMicrosoft SQL ServerThe MathWorks MATLABIBM SPSS StatisticsSalesforce softwareMicrosoft Visual BasicAdobe Creative Cloud softwareOracle DatabaseOracle Primavera Enterprise Project Portfolio ManagementExtensible markup language XMLOracle PeopleSoftC++Hypertext markup language HTMLTableauOracle JavaJavaScriptTeradata DatabaseGoogle AnalyticsCAtlassian JIRAAdobe After EffectsPerlMicrosoft Visual Basic for Applications VBAPHPAmazon Web Services AWS softwareMicrosoft Azure softwareTrimble SketchUp ProMySQLC#Eclipse IDESlackAtlassian ConfluenceMicrosoft Active Server Pages ASPApache HadoopCascading style sheets CSS
Kuinka päästä

Käyttöliittymäkehittäjä: miten pätevöityä ja missä opiskella

Mitä pätevyyden saaminen yleensä vaatii: koulutustaso, missä se on säännelty ammatti ja missä opiskella.

Tyypillinen koulutustaso

Alempi korkeakoulututkinto

Missä opiskella

1 953 koulutusohjelmaa 28 maassa opettaa tämän ammatin keskeiset taidot. Lisäksi 298 lyhytkurssia, joista kukin kehittää yhden taidon.

Muutama esimerkki tämän sivun opetuskielellä:

Tutkinto Human-Computer Interaction, Master of Science (Technology) (2 yrs)

Aalto-yliopisto · Suomi

EQF 7 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Ammatillinen Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (voimaantulo 1.8.2026)

Valkeakosken ammattiopisto · Suomi

Lähteet
  1. 1. Source: Opintopolku.fi (Finnish National Agency for Education)
Urakehitys

Kasvupolut ja samankaltaiset roolit

Tutki tyypillisiä urapolkuja, läheisiä taitoja ja samankaltaisia rooleja suunnitellaksesi seuraavaa siirtymääsi.

Organisaatioille

Tämän sivun data palvelee opiskelijoitasi, asiakkaitasi ja henkilöstöäsi.

Yleisiä kysymyksiä

Usein kysytyt kysymykset

Millaisia teknologioita käyttöliittymäkehittäjä yleensä käyttää?
Yleisimpiä teknologioita ovat HTML, CSS, JavaScript ja erilaiset JavaScript-kirjastot ja -kehykset, kuten React, Angular tai Vue.js. Myös responsiivisen suunnittelun periaatteet ja erilaiset testausmenetelmät ovat tärkeitä.
Onko käyttöliittymäkehittäjän työ pääasiassa työntekijänä vai freelancerina?
Käyttöliittymäkehittäjänä työskennellään yleisimmin vakituisessa työsuhteessa yrityksissä. Freelancer-työskentely on kuitenkin myös yleistä, ja tarjoaa mahdollisuuden työskennellä monipuolisissa projekteissa.
Miten pääsen alkuun käyttöliittymäkehittäjän uralla?
Hyvä pohja on ohjelmistokehityksen opinnot tai vastaava koulutus. Kannattaa myös rakentaa oma portfolio projekteista, jotka osoittavat osaamisesi. Verkostoituminen ja aktiivinen osallistuminen alan tapahtumiin auttavat löytämään työpaikkoja.
Käyttöliittymäkehittäjä — mikä on palkka Yhdysvalloissa?
Mediaanipalkka 98 090 dollaria vuodessa, tilanne 2025-05. Osavaltioiden mediaanit vaihtelevat 31 200 ja 136 110 dollarin välillä. Lähde: US Bureau of Labor Statistics. Luku koskee Yhdysvaltoja eikä ole ennuste Euroopalle.

Lähteet: ESCO O*NET ELA/EURES Cedefop BLS Tiedot päivitetty 3. lokakuuta 2026 Tietoa tiedoistamme