Ammattiäly

ICT-verkkoteknikko

Keskeiset tiedot

ICT-verkkoteknikot asentavat ja ylläpitävät verkkoja, tietoliikennelaitteita ja verkkoon asennettuja laitteita, kuten tulostimia ja tallennusverkkoja, ja selvittävät niiden ongelmia. Lisäksi he analysoivat ja korjaavat käyttäjien ilmoittamia verkkoon liittyviä ongelmia.

Työmarkkinat
Enemmän hakijoita kuin paikkoja maassa Suomi ja 5 muuta maata
ELA/EURES 2025
Toimiala
Digitaalinen teknologia
Koulutus
Lyhyt korkeakoulututkinto
43%
Resilienssi Pisteet · 2026 (Mitä korkeampi, sen parempi)
Lyhyt korkeakoulututkinto 46% Tekoälyvaikutus · 2026
Työmarkkinat

Missä tästä ammatista on pulaa

Raportoidut työvoimapulat ja -ylitarjonnat vuosittain. Julkaistaan ammattiryhmille, ei yksittäisille ammattinimikkeille.

Luvut kattavat ryhmän Informaatio- ja tietoliikenneteknologian asiantuntijat — 22 ammattia, tämä mukaan lukien.

5/11 pulaa202516/23 kasvaa1.1Mavautuvia vuoteen 2035

Pulaa: Alankomaat, Bulgaria, Italia, Kreikka ja 1 muuta.

Pisin yhtäjaksoinen pula: Italia, 3 vuotta.

Valitse alue kartalta nähdäksesi sen luvut.

Tietoa lähteestä›

Lähde: ELA/EURES työvoimapulat ja -ylitarjonnat. Tiedot julkaistaan ammattiryhmätasolla ja kattavat Euroopan. Julkaisujen liitteiden rakenne ja maakattavuus vaihtelevat, joten vuosien välinen muutos ei aina tarkoita työmarkkinoiden muuttumista. Harmaat maat eivät ole raportoineet, mikä ei ole sama asia kuin tasapaino.

Mitä nämä sanat tarkoittavat

Neljä asiaa, joista tämä osio kertoo

Raportoitu kysyntä
Raportoitu kysyntä kertoo, ilmoittavatko työnantajat tarvitsevansa tähän työhön työntekijöitä — kyse on kansallisen viranomaisen tai EU-elimen julkaisemasta arviosta, ei lukumäärästä.
Mihin suuntaan
Mihin suuntaan työ tässä ammatissa kehittyy tulevina vuosina, ilmenee virallisesta ennusteesta.
Avautuvia paikkoja
Avautuvia paikkoja syntyy arviolta kasvun ja työstä poistuvien ihmisten vuoksi.
Tyypillinen palkka
Tyypillinen palkka kertoo, kuinka paljon tässä työssä yleensä ansaitaan siellä, missä lähde julkaisee tiedon. Tyhjä kohta ei tarkoita palkattomuutta, vaan sitä, ettei kukaan julkaise tietoa kyseisestä paikasta.

Mittari jätetään pois, jos kukaan ei julkaise sitä kyseisestä paikasta, eikä sitä näytetä nollana.

Mihin suuntaan markkinat kallistuvat sinun eduksesi

Sinun eduksesi
Avoimia paikkoja on enemmän kuin hakijoita — työnantajat kilpailevat tekijöistä.
Tasapainossa
Avoimia paikkoja ja hakijoita on suunnilleen yhtä paljon.
Kilpailtu
Hakijoita on enemmän kuin avoimia paikkoja — varaudu kilpailuun.
Ristiriitaista tietoa
Lähteet ovat eri mieltä, tai samasta ammattiryhmästä on pulaa yhtäällä ja ylitarjontaa toisaalla.

Jokainen lähde johtaa yhteen näistä neljästä, joten opittavana on yksi yhteinen sanasto. Ero on taustalla olevissa todisteissa, jotka esitetään jokaisen arvion alla — mitattu avautuvien paikkojen ja työnhakijoiden suhde tai kansallisen viranomaisen julkaisema arvio.

Miten tämä työ vertautuu muihin saman maan töihin

Vahva
Vahvimpia ammatteja maassa that country
Hyvä
Vahvempi kuin useimmat ammatit maassa that country
Vaihteleva
Tavanomainen maassa that country
Heikko
Heikompi kuin useimmat ammatit maassa that country

Kyse on yhden maan sisäisestä sijoituksesta, ei pistemäärästä, jota voi verrata maiden välillä — kahden maan taustalla olevissa rekistereissä lasketaan eri ihmisiä, joten sama luku tarkoittaa eri maissa eri asioita. Siksi työ voi kuulua maan vahvimpiin ja silti näkyä muodossa Kilpailtu: se johtaa kokonaisuutena ahtailla työmarkkinoilla.

Mistä nämä tiedot ovat peräisin

Jokaisen luvun julkaisee kansallinen tilastovirasto, julkinen työvoimapalvelu tai EU-elin, ja jokaisessa kortissa ilmoitetaan lähde sekä sen kattama ajanjakso. Joissakin paikoissa tiedot lasketaan kuukausittain, toisissa ne arvioidaan kerran tai kahdesti vuodessa, joten kaksi samalla kartalla näkyvää aluetta voi kuvata eri ajankohtia — päivämäärä ilmoitetaan aina.

Mikään näistä tiedoista ei ennusta yhden ihmisen mahdollisuuksia. Ne kuvaavat työmarkkinoita.

Raportoitu kysyntä · Tyypillinen palkka · Mihin suuntaan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa)
Raportoitu kysyntä · Tyypillinen palkka · Mihin suuntaan
Raportoitu kysyntä Tyypillinen palkka Mihin suuntaan
Suomi Ylitarjontaa raportoitu ELA/EURES 2025 * 54 780 € 2024 +49,5% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Ruotsi Ei raportoitu — −3,7% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Norja Pulaa raportoitu ELA/EURES 2022 * 828 120 NOK 2026K2 +11% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Tanska Ylitarjontaa raportoitu ELA/EURES 2022 * — +25,5% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Saksa Pulaa raportoitu ELA/EURES 2025 * — +23,3% 2023–2035 · Cedefop 2026 *

* Julkaistaan ammattiryhmille, ei yksittäisille ammattinimikkeille.

Source: Statistics Finland, CC BY 4.0; annualised as 12 x monthly

Source: Statistics Norway (SSB), CC BY 4.0; changes made: annualised as 12 x monthly

Annatko uraohjausta opiskelijoille, asiakkaille tai työntekijöille? Hyödynnä tämän ammatin tietoja organisaatiossasi.

NexFuture™

Tulevaisuuden nakyma ammatille ICT-verkkoteknikko

The outlook for ICT-verkkoteknikko reflects a balanced mix of automation exposure and durable, human-led work.

Miten nämä pisteet on laskettu?

Resilienssipistemäärä (0–100) arvioi, kuinka hyvin tämä ammatti on rakenteellisesti suojattu automaatiolta ja tekoälyn häiriöiltä, tehtävätasoanalyysin perusteella. Korkeammat pisteet tarkoittavat enemmän inhimilliseen arviointiin perustuvia tehtäviä. Tekoälyvaikutus näyttää arvioidun prosenttiosuuden tehtävätunneista, joihin nykyiset tekoälykyvyt voisivat vaikuttaa. Nämä ovat mallipohjaisia rakenteellisia indikaattoreita, eivät ennusteita yksilökohtaisesta työn turvallisuudesta.

Kokeile tulevaisuutta
Miten ICT-verkkoteknikko voi muuttua tekoälyn yleistyessä?

Tämä rooli muuttuu todennäköisesti vähitellen, tekoälyn tukiessa valikoituja tehtäviä sen sijaan, että koko ammatti korvataan.

Merkittävän tehtävätason muutoksen arvioidaan tapahtuvan 13 vuodessa (noin vuonna 2039) valitun Odotettu-skenaarion mukaan.
~40%
Resilienssi
Automaatioriski
EXP~50%
Ihmisedge
MOAT~45%

Havainnollistava skenaario tehtävien automatisoitavuuden perusteella — ei ennuste. Arvot pyöristetään, mitä kauemmas katsotaan.

2026
2033
2044
Tekoälyn käyttöönottonopeus:

Mallipohjainen arvio. Käytä suunnittelun tukena, ei takeena.

Miten tekoäly voi muuttaa tätä roolia

Deterministinen, mallipohjainen tulkinta nykyisistä roolin signaaleista – ei lupaus korvaamisesta.

43% Ihmisvetoiset tehtävät

Mikä riippuu edelleen ihmisistä

  • ratkaista ongelmia
  • löytää tavarantoimittajia
Inhimillinen etu Pysyaksesi edella tassa roolissa keskity taitoihin ICT-verkkokaapelien rajoitukset ja ICT-verkkoturvallisuusriskit. Naita inhimillisia taitoja tekoalylla on vaikein korvata seuraavan 20 vuoden aikana.
27% Avustettava

Missä tekoälystä voi tulla co-pilot

  • käyttää tarkkuustyökaluja
  • toteuttaa tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuskäytäntöjä
  • käyttää varmuuskopiointi- ja palautustyökaluja
46% Automatisoitava

Automaatiolle eniten altistuneet tehtävät

  • analysoida verkon kokoonpanoa ja suorituskykyä
  • ylläpitää Internet-yhteyskäytännön konfigurointia
Yksityiskohtainen analyysi

Elintoiminnot ja tekoälyvektorit

Tekoälyaltistusvektorit

0-100%
Tekoäly / koneoppiminen 27%

Altistus analyyttiselle tekoalyille, koneoppimismalleille ja ennustavalle analytiikalle

Robotiikka ja fyysinen automaatio 4%

Altistus fyysiselle automaatiolle, robotiikalle ja sensoriohjautuville tehtaville

Generatiivinen tekoäly 2%

Altistus sisallontuotannolle, luoville kielimalleille ja generatiivisille tekoalyvalineille

Kognitiivinen ohjelmistoautomaatio 1%

Altistus tyonkulun automaatiolle, paatostukijarjestelmille ja prosessien digitalisoinnille

Tekniset tiedot
Metodologia: NexFuture v3.0 Lähteet: O*NET® 30.3, ESCO v1.2.1 Päivitetty: loka 2026

NexFuture v3.0 arvioi automaatioaltistuksen suoraan ESCO:n keskeisistä taitoryhmistä, painotettuna taitojen massalla ja kalibroituna asiantuntija-ankkureihin. Pisteet ovat todennäköisyysarvioita, eivät takeita. Katso täydelliset tiedot NexFuture-metodologiajulkaisusta.

Mittaa altistumista automaatiolle. Se ei mittaa palkkaa, kysyntää eikä sitä, kuinka monta työpaikkaa lähelläsi on.

Päivä työssä

Mitä tässä roolissa yleensä tehdään

Digitaalinen teknologia

Päivä elämässä

Tyypillinen päivä ICT-verkkoteknikko-ammattilaisena

09
09:00 · Aamu
analysoida verkon kaistanleveysvaatimuksia
Tutkia vaatimukset, jotka koskevat tietoverkon tai muun televiestintäjärjestelmän siirtokapasiteettia.
10
10:30 · Myöhäinen aamu
analysoida verkon kokoonpanoa ja suorituskykyä
Analysoida ICT-verkkojen olennaisia verkkotietoja (esim. reitittimen konfigurointitiedostot, reititysprotokollat), verkkoliikenteen kapasiteettia ja suorituskykyä koskevia ominaisuuksia. Tällaisia verkkoja ovat esimerkiksi suuralueverkot ja lähiverkot, jotka yhdistävät tietokoneita kaapeliyhteyden tai langattoman yhteyden välityksellä ja mahdollistavat niiden välisen tietojen vaihdon.
12
12:00 · Keskipäivä
asentaa elektroniset tiedonvaihtovälineet
Asentaa ja ottaa käyttöön digitaalisia ja analogisia sähköisiä tiedonvaihtovälineitä. Ymmärtää sähkökaavioita ja laitteita koskevia eritelmiä.
14
14:00 · Iltapäivä
asentaa signaalintoistimet
Asentaa ja konfiguroida laitteita, jotka tehostavat viestintäkanavan signaalin voimakkuutta kunnollisen vastaanoton ja toistamisen mahdollistamiseksi muissa paikoissa.
15
15:30 · Myöhäinen iltapäivä
ottaa käyttöön ICT-verkon diagnosointityökaluja
Sellaisten työkalujen tai komponenttien käyttö, joilla valvotaan ICT-verkon parametreja, kuten suorituskykyä ja suoritustehoa, ja jotka tuottavat tietoja ja tilastoja, tunnistavat virheitä, toimintahäiriöitä ja pullonkauloja sekä tukevat päätöksentekoa.
17
17:00 · Lopetus
ottaa käyttöön palomuuri
Ladata, asentaa ja päivittää verkkoturvallisuusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on estää luvaton pääsy yksityiseen verkkoon.

Tehtäväjärjestys on havainnollistava. Yksittäiset päivät vaihtelevat.

Taidot ja tietämys

Mitä tämän työn tekemiseen tarvitaan

Tämän roolin edellyttämät taidot, tietämys ja työkalut — sekä siihen liittyvät ominaisuudet ja palkitsevat puolet.

Ydinosaaminen
suojata tieto- ja viestintäteknisiä laitteita
  • toteuttaa tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuskäytäntöjä

    Panna täytäntöön ohjeita, vakuutuksia tai sääntöjä, joissa määritellään organisaation tieto- ja viestintäteknisten resurssien ja järjestelmien asianmukainen käyttö ja suojaus. Nämä tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuskäytännöt kattavat muun muassa tietojen luokittelun, salasanojen hallinnan, pääsynvalvonnan ja häiriötilanteisiin reagoimisen.

  • käyttää varmuuskopiointi- ja palautustyökaluja

    Käyttää välineitä, joiden avulla käyttäjät voivat kopioida ja arkistoida tietokoneohjelmia, konfiguraatioita ja tietoja ja palauttaa ne, jos ne katoavat.

  • toteuttaa virtuaalinen erillisverkko

    Luoda salattu yhteys yksityisten verkkojen, kuten yrityksen erilaisten paikallisten verkkojen, välille internetin kautta ja varmistaa, että vain luvan saaneet käyttäjät voivat käyttää sitä ja että tietoja ei voida siepata.

  • ottaa käyttöön virustorjuntaohjelmisto

    Sellaisen ohjelmiston lataaminen, asentaminen ja päivittäminen, joka estää, havaitsee ja poistaa haittaohjelmistoja, kuten tietokoneviruksia.

  • ottaa käyttöön palomuuri

    Ladata, asentaa ja päivittää verkkoturvallisuusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on estää luvaton pääsy yksityiseen verkkoon.

asentaa tietokonejärjestelmiä
  • säätää ICT-järjestelmän kapasiteettia

    ICT-järjestelmän kapasiteetin säätäminen lisäämällä tai siirtämällä lisäkomponentteja – kuten verkon komponentteja, palvelimia tai tallennustilaa – järjestelmään kapasiteetti- tai tilavaatimusten täyttämiseksi.

  • ottaa käyttöön ICT-verkon diagnosointityökaluja

    Sellaisten työkalujen tai komponenttien käyttö, joilla valvotaan ICT-verkon parametreja, kuten suorituskykyä ja suoritustehoa, ja jotka tuottavat tietoja ja tilastoja, tunnistavat virheitä, toimintahäiriöitä ja pullonkauloja sekä tukevat päätöksentekoa.

  • analysoida verkon kaistanleveysvaatimuksia

    Tutkia vaatimukset, jotka koskevat tietoverkon tai muun televiestintäjärjestelmän siirtokapasiteettia.

asentaa ja korjata sähkö-, elektroniikka- ja tarkkuuslaitteita
  • asentaa elektroniset tiedonvaihtovälineet

    Asentaa ja ottaa käyttöön digitaalisia ja analogisia sähköisiä tiedonvaihtovälineitä. Ymmärtää sähkökaavioita ja laitteita koskevia eritelmiä.

  • asentaa signaalintoistimet

    Asentaa ja konfiguroida laitteita, jotka tehostavat viestintäkanavan signaalin voimakkuutta kunnollisen vastaanoton ja toistamisen mahdollistamiseksi muissa paikoissa.

kehittää ratkaisuja
  • ratkaista ongelmia

    Sellaisten ongelmien ratkaisu, jotka liittyvät toiminnan suunnitteluun, priorisointiin, organisointiin, johtamiseen tai helpottamiseen sekä tuloksellisuuden arviointiin. Järjestelmällisten tiedonkeruu-, analysointi- ja syntetisointiprosessien käyttäminen, jotta voidaan arvioida nykykäytäntöä ja luoda uusia käsityksiä käytännöstä.

tunnistaa mahdollisuuksia
  • löytää tavarantoimittajia

    Mahdollisten tavarantoimittajien määrittäminen lisäneuvotteluja varten. Otetaan huomioon muun muassa tuotteen laatu, kestävyys, paikallinen hankinta, kausiluonteisuus ja alueen kattavuus. Arvio siitä, kuinka todennäköistä on saada aikaan hyödyllisiä sopimuksia ja sopimuksia kyseisten toimittajien kanssa.

käyttää ja analysoida digitaalista dataa
  • analysoida verkon kokoonpanoa ja suorituskykyä

    Analysoida ICT-verkkojen olennaisia verkkotietoja (esim. reitittimen konfigurointitiedostot, reititysprotokollat), verkkoliikenteen kapasiteettia ja suorituskykyä koskevia ominaisuuksia. Tällaisia verkkoja ovat esimerkiksi suuralueverkot ja lähiverkot, jotka yhdistävät tietokoneita kaapeliyhteyden tai langattoman yhteyden välityksellä ja mahdollistavat niiden välisen tietojen vaihdon.

käyttää tarkkuustyökaluja
  • käyttää tarkkuustyökaluja

    Käyttää elektronisia, mekaanisia, sähkökäyttöisiä tai optisia tarkkuustyökaluja, kuten porakoneita, hiomakoneita, hammasjyrsimiä ja jyrsinkoneita, tarkkuuden parantamiseksi tuotteiden työstämisessä.

hallinnoida, koota ja tallentaa digitaalista tietoa
  • ylläpitää Internet-yhteyskäytännön konfigurointia

    Internet-yhteyskäytännön konfigurointi tiedon keräämiseksi TCP- ja IP-protokollien konfigurointiarvoista laitteiden tunnistamiseksi IP-osoitteen perusteella.

Tietämysalueet & Ohjelmistot ja teknologiat
Tietämysalueet
  • ICT-verkkokaapelien rajoitukset

    Erityyppisiin verkkojen toteuttamiseen käytettyihin kaapeleihin, kuten valokuitukaapeleihin, koaksiaalikaapeleihin ja Ethernet-kaapeleihin, liittyvät rajoitukset (esimerkiksi etäisyys- tai resistanssirajoitukset).

  • ICT-verkkoturvallisuusriskit

    Turvallisuusriskitekijät, kuten laitteistot ja ohjelmistokomponentit, laitteet, rajapinnat ja toimintalinjat tieto- ja viestintäverkoissa, riskinarviointitekniikat, joita voidaan soveltaa turvallisuusriskien vakavuuden ja seurauksien arvioimiseksi ja kutakin turvallisuusriskitekijää koskevat varautumissuunnitelmat.

  • ICT-verkoston reititys

    Prosessit ja tekniikat, joilla valitaan tietotekniikan verkossa parhaat reitit paketeille.

  • verkkostandardit

    Säännellyt standardit, jotka sisältävät tekniset ohjeet, eritelmät ja vaatimukset, joilla varmistetaan laitteiden, ohjelmistojen, varusteiden ja organisaatioiden turvallinen ja tehokas yhteentoimivuus. Verkkostandardit ohjaavat niitä käyttäviä ohjelmistoja ja laitteistoja.

  • Apache Tomcat

    Apache Tomcat on avoimen lähdekoodin palvelin, joka tarjoaa Java-verkkopalvelinympäristön. Se käyttää sisäistä säiliötä, johon HTTP-pyynnöt ladataan, ja mahdollistaa Java-verkkosovellusten käytön paikallisissa ja palvelinpohjaisissa järjestelmissä.

  • Cisco

    Tuotteet, jotka ovat saatavilla Cisco-verkkolaitetoimittajalta, ja laitteiden valintaa ja hankintaa koskevat menetelmät.

  • elektronisten laitteiden periaatteet

    Integroitujen piirien ja sähköjärjestelmien sähköenergiaa, erityisesti elektroneja, valvontaa ja sen tärkeitä periaatteita koskeva tutkimus.

  • ICT-järjestelmän ohjelmointi

    Menetelmät ja välineet, joita tarvitaan järjestelmän ohjelmistojen kehittämiseen, sekä vaatimukset verkon sekä moduulien ja komponenttien välisille järjestelmäarkkitehtuureille ja yhteystekniikoille.

  • ICT-tietoturvalainsäädäntö

    Säädökset, joilla turvataan tietotekniikka, tieto- ja viestintätekniset verkot ja tietokonejärjestelmät sekä niiden väärinkäytöstä johtuvat oikeudelliset seuraukset. Säänneltyihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa palomuurit, tunkeutumisen havaitseminen, virustorjuntaohjelmistot ja salaus.

  • ICT-verkkolaitteiden hankinta

    Verkkolaitteiden tarjoajilta saatavat tuotteet ja laitteiden valinta- ja hankintamenetelmät.

  • ICT-viestintäprotokollat

    Sääntöjärjestelmä, jonka avulla tietokoneiden tai muiden laitteiden välinen tietojenvaihto on mahdollista tietokoneverkkojen kautta.

Poikkialaiset taidot
  • ICT-verkkolaitteet
Ohjelmistot ja teknologiat
Structured query language SQLPythonMicrosoft SQL ServerMicrosoft Visual BasicOracle JavaTeradata DatabasePerlMicrosoft Azure softwareMySQLSplunk EnterpriseRubyMicrosoft PowerShellApache TomcatServiceNowMicrosoft Active DirectoryBorder Gateway Protocol BGPIBM Power Systems softwareNortonLifeLock cybersecurity softwareMcAfeeCitrix cloud computing softwareVeritas NetBackupIBM DominoCustomer relationship management CRM softwareVirtual private networking VPN softwareMicrosoft Visual Basic Scripting Edition VBScriptVoice over internet protocol VoIP system softwareCustomer information control system CICSIBM WebSphereWiresharkNagiosLAMP StackVMwareFirewall softwareMicrosoft Internet Information Services (IIS)Storage area network SAN softwareEncryption softwareAutomated installation softwareDatabase management softwareLoad testing softwareFile server software
Tärkeimmät ominaisuudet, joita tarvitset
Yhteistyö Analyyttinen ajattelu Tunnustus Luotettavuus Rehellisyys Soveltuvuus/Joustavuus Stressinsietokyky Saavutus Itsekontrolli Monipuolisuus Itsenäisyys Innovointi Johtajuus Saavutus/Vaiva Huoli muista Sosiaalinen suuntautuminen
Tärkeimmät palkinnot, joita voit odottaa
SaavutusTyöolosuhteetTunnustusSuhteetTukiItsenäisyys
Kuinka päästä

ICT-verkkoteknikko: miten pätevöityä ja missä opiskella

Mitä pätevyyden saaminen yleensä vaatii: koulutustaso, missä se on säännelty ammatti ja missä opiskella.

Tyypillinen koulutustaso

Lyhyt korkeakoulututkinto

Virallinen pätevyys Flanderissa

Lähin virallisesti tunnustettu ammatillinen pätevyys flaamilaisessa pätevyysrakenteessa:

  • Technicus Datacommunicatie en Netwerken Flaamilainen taso 4
  • Datacommunicatie- en netwerktechnieker Flaamilainen taso 4
  • Installateur Datacommunicatie en Netwerken Flaamilainen taso 4

Lähin vastaavuus, ei tarkka ekvivalentti: pätevyys on usein kapeampi kuin ammatti. Lähde: AHOVOKS, flaamilainen hallitus (Kwalificatiedatabank), käytetty flaamilaisen avoimen lisenssin alaisena ilmaiseksi.

Missä opiskella

999 koulutusohjelmaa 30 maassa opettaa tämän ammatin keskeiset taidot. Lisäksi 200 lyhytkurssia, joista kukin kehittää yhden taidon.

Muutama esimerkki tämän sivun opetuskielellä:

Ammatillinen Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (voimaantulo 1.8.2026)

Valkeakosken ammattiopisto · Suomi

EQF 4 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Tutkinto Computer Engineering, Bachelor and Master (3+2 yrs)

Aalto-yliopisto · Suomi

EQF 7 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Lähteet
  1. 1. Source: Opintopolku.fi (Finnish National Agency for Education)
Urakehitys

Kasvupolut ja samankaltaiset roolit

Tutki tyypillisiä urapolkuja, läheisiä taitoja ja samankaltaisia rooleja suunnitellaksesi seuraavaa siirtymääsi.

Organisaatioille

Tämän sivun data palvelee opiskelijoitasi, asiakkaitasi ja henkilöstöäsi.

Yleisiä kysymyksiä

Usein kysytyt kysymykset

Millaisia taitoja ICT-verkkoteknikolta odotetaan?
Hyvä ongelmanratkaisukyky, tietoverkkojen perusteiden hallinta (esim. TCP/IP, DNS), kokemus tietoliikennelaitteista (esim. reitittimet, kytkimet) sekä kyky työskennellä itsenäisesti ja osana tiimiä ovat tärkeitä. Myös asiakaspalvelutaidot ovat arvokkaita, sillä olet usein suorassa yhteydessä käyttäjiin.
Onko ICT-verkkoteknikon työ pääasiassa toimistotyötä vai kenttätyötä?
Työ on usein yhdistelmä toimistotyötä ja kenttätyötä. Toimistolla suoritetaan esimerkiksi verkkojen konfigurointia ja vianmääritystä etänä, kun taas kentällä tehdään asennuksia ja korjauksia paikan päällä.
Mitä koulutusta ICT-verkkoteknikko yleensä tarvitsee?
Yleensä ICT-verkkoteknikko on suorittanut ammatillisen tutkinnon, jossa on tietotekniikan tai tietoliikennetekniikan painotus. Myös korkeakoulutasoinen koulutus, kuten insinööri tai ammattikorkeakoulututkinto, on mahdollinen reitti tähän ammattiin.
ICT-Verkkoteknikko — mikä on palkka Yhdysvalloissa?
Mediaanipalkka 73 340 dollaria vuodessa, tilanne 2025-05. Osavaltioiden mediaanit vaihtelevat 39 570 ja 101 750 dollarin välillä. Lähde: US Bureau of Labor Statistics. Luku koskee Yhdysvaltoja eikä ole ennuste Euroopalle.

Lähteet: ESCO O*NET ELA/EURES Cedefop BLS Tiedot päivitetty 3. lokakuuta 2026 Tietoa tiedoistamme