Ammattiäly

ICT-verkkoinsinööri

Tilannekuva

ICT-verkkoinsinöörit toteuttavat, ylläpitävät ja tukevat tietokoneverkkoja. He myös tekevät verkon mallintamista, analysointia ja suunnittelua. He voivat myös suunnitella verkko- ja turvatoimia. He saattavat tutkia ja suositella verkko- ja tietoliikennelaitteistoja ja -ohjelmistoja.

Työmarkkinat
Ristiriitaisia signaaleja maassa Suomi
ELA/EURES 2025
Toimiala
Digitaalinen teknologia
Koulutus
Alempi korkeakoulututkinto
43%
Resilienssi Pisteet · 2026 (Mitä korkeampi, sen parempi)
Alempi korkeakoulututkinto 47% Tekoälyvaikutus · 2026
Työmarkkinat

Missä tästä ammatista on pulaa

Raportoidut työvoimapulat ja -ylitarjonnat vuosittain. Julkaistaan ammattiryhmille, ei yksittäisille ammattinimikkeille.

Luvut kattavat ryhmän Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat — 75 ammattia, tämä mukaan lukien.

7/8 pulaa2025Kaikki 30 kasvaa3.7Mavautuvia vuoteen 2035

Pulaa: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Itävalta ja 3 muuta.

Pisin yhtäjaksoinen pula: Itävalta, 3 vuotta.

Valitse alue kartalta nähdäksesi sen luvut.

Tietoa lähteestä›

Lähde: ELA/EURES työvoimapulat ja -ylitarjonnat. Tiedot julkaistaan ammattiryhmätasolla ja kattavat Euroopan. Julkaisujen liitteiden rakenne ja maakattavuus vaihtelevat, joten vuosien välinen muutos ei aina tarkoita työmarkkinoiden muuttumista. Harmaat maat eivät ole raportoineet, mikä ei ole sama asia kuin tasapaino.

Mitä nämä sanat tarkoittavat

Neljä asiaa, joista tämä osio kertoo

Raportoitu kysyntä
Raportoitu kysyntä kertoo, ilmoittavatko työnantajat tarvitsevansa tähän työhön työntekijöitä — kyse on kansallisen viranomaisen tai EU-elimen julkaisemasta arviosta, ei lukumäärästä.
Mihin suuntaan
Mihin suuntaan työ tässä ammatissa kehittyy tulevina vuosina, ilmenee virallisesta ennusteesta.
Avautuvia paikkoja
Avautuvia paikkoja syntyy arviolta kasvun ja työstä poistuvien ihmisten vuoksi.
Tyypillinen palkka
Tyypillinen palkka kertoo, kuinka paljon tässä työssä yleensä ansaitaan siellä, missä lähde julkaisee tiedon. Tyhjä kohta ei tarkoita palkattomuutta, vaan sitä, ettei kukaan julkaise tietoa kyseisestä paikasta.

Mittari jätetään pois, jos kukaan ei julkaise sitä kyseisestä paikasta, eikä sitä näytetä nollana.

Mihin suuntaan markkinat kallistuvat sinun eduksesi

Sinun eduksesi
Avoimia paikkoja on enemmän kuin hakijoita — työnantajat kilpailevat tekijöistä.
Tasapainossa
Avoimia paikkoja ja hakijoita on suunnilleen yhtä paljon.
Kilpailtu
Hakijoita on enemmän kuin avoimia paikkoja — varaudu kilpailuun.
Ristiriitaista tietoa
Lähteet ovat eri mieltä, tai samasta ammattiryhmästä on pulaa yhtäällä ja ylitarjontaa toisaalla.

Jokainen lähde johtaa yhteen näistä neljästä, joten opittavana on yksi yhteinen sanasto. Ero on taustalla olevissa todisteissa, jotka esitetään jokaisen arvion alla — mitattu avautuvien paikkojen ja työnhakijoiden suhde tai kansallisen viranomaisen julkaisema arvio.

Miten tämä työ vertautuu muihin saman maan töihin

Vahva
Vahvimpia ammatteja maassa that country
Hyvä
Vahvempi kuin useimmat ammatit maassa that country
Vaihteleva
Tavanomainen maassa that country
Heikko
Heikompi kuin useimmat ammatit maassa that country

Kyse on yhden maan sisäisestä sijoituksesta, ei pistemäärästä, jota voi verrata maiden välillä — kahden maan taustalla olevissa rekistereissä lasketaan eri ihmisiä, joten sama luku tarkoittaa eri maissa eri asioita. Siksi työ voi kuulua maan vahvimpiin ja silti näkyä muodossa Kilpailtu: se johtaa kokonaisuutena ahtailla työmarkkinoilla.

Mistä nämä tiedot ovat peräisin

Jokaisen luvun julkaisee kansallinen tilastovirasto, julkinen työvoimapalvelu tai EU-elin, ja jokaisessa kortissa ilmoitetaan lähde sekä sen kattama ajanjakso. Joissakin paikoissa tiedot lasketaan kuukausittain, toisissa ne arvioidaan kerran tai kahdesti vuodessa, joten kaksi samalla kartalla näkyvää aluetta voi kuvata eri ajankohtia — päivämäärä ilmoitetaan aina.

Mikään näistä tiedoista ei ennusta yhden ihmisen mahdollisuuksia. Ne kuvaavat työmarkkinoita.

Raportoitu kysyntä · Tyypillinen palkka · Mihin suuntaan (Suomi, Ruotsi, Viro, Norja, Tanska, Saksa)
Raportoitu kysyntä · Tyypillinen palkka · Mihin suuntaan
Raportoitu kysyntä Tyypillinen palkka Mihin suuntaan
Suomi Sekä pulaa että ylitarjontaa ELA/EURES 2025 * 66 000 € 2024 +41,4% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Ruotsi Ei raportoitu — +45,1% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Viro Ei raportoitu — +60,8% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Norja Ei raportoitu — +71,4% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Tanska Ei raportoitu — +51,8% 2023–2035 · Cedefop 2026 *
Saksa Pulaa raportoitu ELA/EURES 2024 * — +15,6% 2023–2035 · Cedefop 2026 *

* Julkaistaan ammattiryhmille, ei yksittäisille ammattinimikkeille.

Source: Statistics Finland, CC BY 4.0; annualised as 12 x monthly

Annatko uraohjausta opiskelijoille, asiakkaille tai työntekijöille? Hyödynnä tämän ammatin tietoja organisaatiossasi.

NexFuture™

Tulevaisuuden nakyma ammatille ICT-verkkoinsinööri

The outlook for ICT-verkkoinsinööri reflects a balanced mix of automation exposure and durable, human-led work.

Miten nämä pisteet on laskettu?

Resilienssipistemäärä (0–100) arvioi, kuinka hyvin tämä ammatti on rakenteellisesti suojattu automaatiolta ja tekoälyn häiriöiltä, tehtävätasoanalyysin perusteella. Korkeammat pisteet tarkoittavat enemmän inhimilliseen arviointiin perustuvia tehtäviä. Tekoälyvaikutus näyttää arvioidun prosenttiosuuden tehtävätunneista, joihin nykyiset tekoälykyvyt voisivat vaikuttaa. Nämä ovat mallipohjaisia rakenteellisia indikaattoreita, eivät ennusteita yksilökohtaisesta työn turvallisuudesta.

Kokeile tulevaisuutta
Miten ICT-verkkoinsinööri voi muuttua tekoälyn yleistyessä?

Tämä rooli muuttuu todennäköisesti vähitellen, tekoälyn tukiessa valikoituja tehtäviä sen sijaan, että koko ammatti korvataan.

Merkittävän tehtävätason muutoksen arvioidaan tapahtuvan 13 vuodessa (noin vuonna 2039) valitun Odotettu-skenaarion mukaan.
~40%
Resilienssi
Automaatioriski
EXP~50%
Ihmisedge
MOAT~45%

Havainnollistava skenaario tehtävien automatisoitavuuden perusteella — ei ennuste. Arvot pyöristetään, mitä kauemmas katsotaan.

2026
2033
2044
Tekoälyn käyttöönottonopeus:

Mallipohjainen arvio. Käytä suunnittelun tukena, ei takeena.

Miten tekoäly voi muuttaa tätä roolia

Deterministinen, mallipohjainen tulkinta nykyisistä roolin signaaleista – ei lupaus korvaamisesta.

43% Ihmisvetoiset tehtävät

Mikä riippuu edelleen ihmisistä

  • soveltaa tietoturvakäytäntöjä
  • kehittää automaattisia siirtomenetelmiä
  • määritellä teknologiastrategia
Inhimillinen etu Pysyaksesi edella tassa roolissa keskity taitoihin ICT-suorituskyvyn analyysimenetelmät ja ICT-verkoston reititys. Naita inhimillisia taitoja tekoalylla on vaikein korvata seuraavan 20 vuoden aikana.
31% Avustettava

Missä tekoälystä voi tulla co-pilot

  • ennakoida tulevia ICT-verkostotarpeita
  • käyttää sovelluskohtaisia käyttöliittymiä
  • etsiä ja poistaa virheet ohjelmistosta
47% Automatisoitava

Automaatiolle eniten altistuneet tehtävät

  • kerätä asiakkaiden palautetta sovelluksista
  • siirtää nykyiset tiedot
  • analysoida verkon kokoonpanoa ja suorituskykyä
Yksityiskohtainen analyysi

Elintoiminnot ja tekoälyvektorit

Tekoälyaltistusvektorit

0-100%
Tekoäly / koneoppiminen 31%

Altistus analyyttiselle tekoalyille, koneoppimismalleille ja ennustavalle analytiikalle

Generatiivinen tekoäly 4%

Altistus sisallontuotannolle, luoville kielimalleille ja generatiivisille tekoalyvalineille

Robotiikka ja fyysinen automaatio 0%

Altistus fyysiselle automaatiolle, robotiikalle ja sensoriohjautuville tehtaville

Kognitiivinen ohjelmistoautomaatio 0%

Altistus tyonkulun automaatiolle, paatostukijarjestelmille ja prosessien digitalisoinnille

Tekniset tiedot
Metodologia: NexFuture v3.0 Lähteet: O*NET® 30.3, ESCO v1.2.1 Päivitetty: loka 2026

NexFuture v3.0 arvioi automaatioaltistuksen suoraan ESCO:n keskeisistä taitoryhmistä, painotettuna taitojen massalla ja kalibroituna asiantuntija-ankkureihin. Pisteet ovat todennäköisyysarvioita, eivät takeita. Katso täydelliset tiedot NexFuture-metodologiajulkaisusta.

Mittaa altistumista automaatiolle. Se ei mittaa palkkaa, kysyntää eikä sitä, kuinka monta työpaikkaa lähelläsi on.

Päivä työssä

Mitä tässä roolissa yleensä tehdään

Digitaalinen teknologia

Päivä elämässä

Tyypillinen päivä ICT-verkkoinsinööri-ammattilaisena

09
09:00 · Aamu
analysoida ohjelmiston teknisiä tietoja
Arvioida kehitettävän ohjelmistotuotteen tai järjestelmän spesifikaatioita määrittämällä toiminnalliset ja muut kuin toiminnalliset vaatimukset, rajoitukset ja mahdolliset käyttötapakokonaisuudet, jotka kuvaavat ohjelmiston ja sen käyttäjien välistä vuorovaikutusta.
10
10:30 · Myöhäinen aamu
analysoida verkon kokoonpanoa ja suorituskykyä
Analysoida ICT-verkkojen olennaisia verkkotietoja (esim. reitittimen konfigurointitiedostot, reititysprotokollat), verkkoliikenteen kapasiteettia ja suorituskykyä koskevia ominaisuuksia. Tällaisia verkkoja ovat esimerkiksi suuralueverkot ja lähiverkot, jotka yhdistävät tietokoneita kaapeliyhteyden tai langattoman yhteyden välityksellä ja mahdollistavat niiden välisen tietojen vaihdon.
12
12:00 · Keskipäivä
ennakoida tulevia ICT-verkostotarpeita
Tutkia nykyistä dataliikennettä ja arvioida, miten kasvu vaikuttaa tieto- ja viestintäverkkoon.
14
14:00 · Iltapäivä
etsiä ja poistaa virheet ohjelmistosta
Tietokonekoodin korjaaminen testituloksia analysoimalla, paikallistamalla ohjelmistossa ongelmia aiheuttavan viallisen koodin ja näiden virheiden poistaminen.
15
15:30 · Myöhäinen iltapäivä
kehittää automaattisia siirtomenetelmiä
Tieto- ja viestintätekniikan automaattisen tiedonsiirron luominen varastotyyppien, -muotojen ja -järjestelmien välillä, jotta henkilöstön ei tarvitse tehdä sitä manuaalisesti.
17
17:00 · Lopetus
käyttää ohjelmistosuunnittelun malleja
Hyödyntää uudelleenkäytettäviä ratkaisuja ja virallisia parhaita käytäntöjä tieto- ja viestintätekniikan kehittämistehtävissä, jotka liittyvät ohjelmistojen kehittämiseen ja suunnitteluun.

Tehtäväjärjestys on havainnollistava. Yksittäiset päivät vaihtelevat.

Taidot ja tietämys

Mitä tämän työn tekemiseen tarvitaan

Tämän roolin edellyttämät taidot, tietämys ja työkalut — sekä siihen liittyvät ominaisuudet ja palkitsevat puolet.

Ydinosaaminen
suunnitella tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä tai sovelluksia
  • suunnitella tietokoneverkosto

    Tieto- ja viestintäteknisten verkkojen, kuten laajaverkon ja lähiverkon, kehittäminen ja suunnittelu. Verkot yhdistävät tietokoneet kaapeleiden tai langattoman yhteyden avulla ja mahdollistavat tiedonvaihdon niiden välillä sekä niiden kapasiteettivaatimuksien arvioimisen.

  • käyttää ohjelmistosuunnittelun malleja

    Hyödyntää uudelleenkäytettäviä ratkaisuja ja virallisia parhaita käytäntöjä tieto- ja viestintätekniikan kehittämistehtävissä, jotka liittyvät ohjelmistojen kehittämiseen ja suunnitteluun.

ohjelmoida tietokonejärjestelmiä
  • etsiä ja poistaa virheet ohjelmistosta

    Tietokonekoodin korjaaminen testituloksia analysoimalla, paikallistamalla ohjelmistossa ongelmia aiheuttavan viallisen koodin ja näiden virheiden poistaminen.

  • analysoida ohjelmiston teknisiä tietoja

    Arvioida kehitettävän ohjelmistotuotteen tai järjestelmän spesifikaatioita määrittämällä toiminnalliset ja muut kuin toiminnalliset vaatimukset, rajoitukset ja mahdolliset käyttötapakokonaisuudet, jotka kuvaavat ohjelmiston ja sen käyttäjien välistä vuorovaikutusta.

hallinnoida, koota ja tallentaa digitaalista tietoa
  • siirtää nykyiset tiedot

    Siirto- ja muuntomenetelmien soveltaminen nykyisiin tietoihin, jotta tietoja voidaan siirtää tai muuntaa formaattien, tallennus- tai tietokonejärjestelmien välillä.

työskennellä tietokoneiden kanssa
  • käyttää sovelluskohtaisia käyttöliittymiä

    Erityisesti sovellusta tai käyttötapausta koskevien käyttöliittymien käyttäminen.

laatia toimintaperiaatteita ja -menettelyjä
  • kehittää automaattisia siirtomenetelmiä

    Tieto- ja viestintätekniikan automaattisen tiedonsiirron luominen varastotyyppien, -muotojen ja -järjestelmien välillä, jotta henkilöstön ei tarvitse tehdä sitä manuaalisesti.

laatia rahoitus-, liiketoiminta- tai markkinointisuunnitelmia
  • määritellä teknologiastrategia

    Laatia kokonaissuunnitelma tavoitteista, käytännöistä, periaatteista ja taktiikoista, jotka liittyvät teknologian käyttöön organisaatiossa, sekä laatia kuvaus siitä, miten tavoitteet saavutetaan, ottaen huomioon analyysit ja asiaa koskevat säädökset.

käyttää ja analysoida digitaalista dataa
  • analysoida verkon kokoonpanoa ja suorituskykyä

    Analysoida ICT-verkkojen olennaisia verkkotietoja (esim. reitittimen konfigurointitiedostot, reititysprotokollat), verkkoliikenteen kapasiteettia ja suorituskykyä koskevia ominaisuuksia. Tällaisia verkkoja ovat esimerkiksi suuralueverkot ja lähiverkot, jotka yhdistävät tietokoneita kaapeliyhteyden tai langattoman yhteyden välityksellä ja mahdollistavat niiden välisen tietojen vaihdon.

koota tietoa fyysisistä tai sähköisistä lähteistä
  • kerätä asiakkaiden palautetta sovelluksista

    Kerätä palautetta ja analysoida asiakkaiden tietoja, jotta voidaan tunnistaa pyyntöjä ja ongelmia, sekä kehittää sovelluksia ja yleistä asiakastyytyväisyyttä.

suojata yksityisyys ja henkilötiedot
  • soveltaa tietoturvakäytäntöjä

    Toteuttaa tietoturvaperiaatteita, -menetelmiä ja -asetuksia luottamuksellisuuden sekä tiedon eheyden ja käytettävyyden periaatteiden mukaisesti.

analysoida liiketoimintaa
  • ennakoida tulevia ICT-verkostotarpeita

    Tutkia nykyistä dataliikennettä ja arvioida, miten kasvu vaikuttaa tieto- ja viestintäverkkoon.

Tietämysalueet & Ohjelmistot ja teknologiat
Tietämysalueet
  • ICT-suorituskyvyn analyysimenetelmät

    Menetelmät, joilla analysoidaan ohjelmistojen, tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja verkon suorituskykyä tietoteknisten ongelmien juurisyyn löytämiseksi. Menetelmillä voidaan analysoida resurssien pullonkauloja, soveltamisaikoja, odotusaikoja ja tehdä vertailuanalyysejä.

  • ICT-verkoston reititys

    Prosessit ja tekniikat, joilla valitaan tietotekniikan verkossa parhaat reitit paketeille.

  • ICT-virheenkorjaustyökalut

    Tieto- ja viestintätekniset työkalut, joita käytetään ohjelmien ja ohjelmistokoodien virheiden korjaamiseen, kuten GNU Debugger (GDB), Intel Debugger (IDB), Microsoft Visual Studio Debugger, Valgrind ja WinDbg

  • mobiilikäyttöjärjestelmät

    Mobiililaitteille, kuten Android- tai iOS-laitteille, tarkoitettujen käyttöjärjestelmien ominaisuudet, rajoitukset, arkkitehtuurit ja muut ominaisuudet.

  • pilviteknologiat

    Tekniikat, joiden avulla laitteistot, ohjelmistot, tiedot ja palvelut ovat saatavilla etäpalvelimien ja ohjelmistoverkkojen kautta riippumatta niiden sijainnista ja arkkitehtuurista.

  • tietoturvastrategia

    Yhtiön määrittelemä suunnitelma, jossa asetetaan tietoturvatavoitteet ja riskien vähentämistoimet, määritellään valvontatavoitteet, vahvistetaan mittaustavat ja vertailuarvot noudattaen lakisääteisiä, sisäisiä ja sopimusperusteisia vaatimuksia.

  • verkkostandardit

    Säännellyt standardit, jotka sisältävät tekniset ohjeet, eritelmät ja vaatimukset, joilla varmistetaan laitteiden, ohjelmistojen, varusteiden ja organisaatioiden turvallinen ja tehokas yhteentoimivuus. Verkkostandardit ohjaavat niitä käyttäviä ohjelmistoja ja laitteistoja.

  • verkkotekniikka

    Tietotekniikan osa-alue, joka koskee verkkoyhteyksien hallintaa datan, puheen, puheluiden ja langattomien verkkopalvelujen avulla.

  • ABAP

    Ohjelmistokehityksen tekniikat ja periaatteet, kuten analyysi, algoritmit, koodaus, testaus ja ohjelmaparadigmojen kokoaminen ABAP-ohjelmointikielellä.

  • AJAX

    Ohjelmistokehityksen tekniikat ja periaatteet, kuten analyysi, algoritmit, koodaus, testaus ja ohjelmointiparadigmojen laatiminen AJAX-tekniikoilla.

  • Android (mobiilikäyttöjärjestelmät)

    Android-käyttöjärjestelmä koostuu mobiililaitteille suunniteltujen käyttöjärjestelmien ominaisuuksista, rajoituksista, arkkitehtuureista ja muista piirteistä.

Poikkialaiset taidot
  • tietokoneohjelmointi
Ohjelmistot ja teknologiat
Structured query language SQLPythonMicrosoft SQL ServerThe MathWorks MATLABMicrosoft Visual BasicOracle DatabaseExtensible markup language XMLC++Hypertext markup language HTMLTableauOracle JavaESRI ArcGIS softwareJavaScriptTeradata DatabaseCDassault Systemes SolidWorksAtlassian JIRAAdobe After EffectsAutodesk RevitPerlPHPAmazon Web Services AWS softwareMicrosoft Azure softwareTrimble SketchUp ProMySQLC#Eclipse IDEAtlassian ConfluenceMicrosoft Active Server Pages ASPApache HadoopCascading style sheets CSSMicrosoft Visual StudioGitSplunk EnterpriseApache HiveCisco WebexGitHubApache CassandraRubyNoSQL
Tärkeimmät ominaisuudet, joita tarvitset
Yhteistyö Analyyttinen ajattelu Tunnustus Luotettavuus Rehellisyys Soveltuvuus/Joustavuus Stressinsietokyky Saavutus Itsekontrolli Monipuolisuus Itsenäisyys Innovointi Johtajuus Saavutus/Vaiva Huoli muista Sosiaalinen suuntautuminen
Tärkeimmät palkinnot, joita voit odottaa
SaavutusTyöolosuhteetTunnustusSuhteetTukiItsenäisyys
Kuinka päästä

ICT-verkkoinsinööri: miten pätevöityä ja missä opiskella

Mitä pätevyyden saaminen yleensä vaatii: koulutustaso, missä se on säännelty ammatti ja missä opiskella.

Tyypillinen koulutustaso

Alempi korkeakoulututkinto

Missä opiskella

2 062 koulutusohjelmaa 29 maassa opettaa tämän ammatin keskeiset taidot. Lisäksi 288 lyhytkurssia, joista kukin kehittää yhden taidon.

Muutama esimerkki tämän sivun opetuskielellä:

Ammatillinen Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto

Hyria koulutus Oy · Suomi

EQF 4 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Tutkinto Tietotekniikan DI-ohjelma, Diplomi-insinööri (2 v)

Tampereen yliopisto · Suomi

EQF 7 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Tutkinto Communications Engineering, Master of Science (Technology) (2 yrs)

Aalto-yliopisto · Suomi

EQF 7 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Tutkinto Computer Engineering, Bachelor and Master (3+2 yrs)

Aalto-yliopisto · Suomi

EQF 7 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Tutkinto Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka

Savonia-ammattikorkeakoulu · Suomi

EQF 6 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Tutkinto Tietotekniikka, kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)

Jyväskylän yliopisto · Suomi

EQF 7 Koulutuksen ilmoittama reitti tähän ammattiin Lähde 1
Lähteet
  1. 1. Source: Opintopolku.fi (Finnish National Agency for Education)
Urakehitys

Kasvupolut ja samankaltaiset roolit

Tutki tyypillisiä urapolkuja, läheisiä taitoja ja samankaltaisia rooleja suunnitellaksesi seuraavaa siirtymääsi.

Organisaatioille

Tämän sivun data palvelee opiskelijoitasi, asiakkaitasi ja henkilöstöäsi.

Yleisiä kysymyksiä

Usein kysytyt kysymykset

Millaisia pohjakoulutuksia ICT-verkkoinsinöörille tyypillisesti vaaditaan?
Yleensä ICT-verkkoinsinöörin tehtäviin vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto, esimerkiksi tietoliikennetekniikan, tietojenkäsittelytieteen tai vastaava. Myös ammatillinen koulutus ja työkokemus voivat olla hyvä pohja.
Onko ICT-verkkoinsinöörin työssä paljon matkustamista?
Matkustamisen tarve riippuu työtehtävistä ja yrityksestä. Joissakin projekteissa voi olla tarvetta matkustaa työmaalle tai asiakkaiden luokse, mutta useimmiten työskennely tapahtuu toimistolla.
Mitä taitoja tarvitsen, jotta voin menestyä ICT-verkkoinsinöörinä?
Hyvä tekninen osaaminen tietoverkoista, protokollista ja tietoturvasta on olennaista. Lisäksi tarvitset ongelmanratkaisukykyä, analyyttistä ajattelua ja hyviä kommunikointitaitoja. Kyky itsenäiseen työskentelyyn ja tiimityöskentelyyn on myös tärkeää.
ICT-Verkkoinsinööri — onko Euroopassa pulaa?
Kyllä. ELA/EURES-katsauksessa 2025 pulaa raportoitiin 7 maassa niistä 8 Euroopan maasta, jotka arvioivat tämän ammattiryhmän: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kreikka ja 3 muuta. Itävalta on raportoinut pulaa 3 vuotta peräkkäin. Nämä arviot julkaistaan ammattiryhmittäin, ei yksittäisen ammattinimikkeen tarkkuudella.
ICT-Verkkoinsinööri — mikä on palkka Yhdysvalloissa?
Mediaanipalkka 130 390 dollaria vuodessa, tilanne 2025-05. Osavaltioiden mediaanit vaihtelevat 78 200 ja 168 070 dollarin välillä. Lähde: US Bureau of Labor Statistics. Luku koskee Yhdysvaltoja eikä ole ennuste Euroopalle.

Lähteet: ESCO O*NET ELA/EURES Cedefop BLS Tiedot päivitetty 3. lokakuuta 2026 Tietoa tiedoistamme